Talvimaisemia

Toivottavasti saadaan vielä oikea luminen talvi, vaikka joulusta tulikin melko vihreä. Tässä muutamia talvikuvia 1930-luvun Mäntsälästä – joukossa on tosin myös yksi esimerkki vähälumisesta talvesta, helmikuulta 1930.

Näkymä kirkontornista pappilan suuntaan – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Tämä kuva on otettu kirkontornin läntisestä luukusta kohti pappilaa. Vasemmassa laidassa Ehnroosin koulun mäki, jolla oleva puistikko peittää itse koulun melko täydellisesti. Kauempana joen rannassa mm. Haapa-Junttila, ja suunnilleen pappilan takana näkyy myös Koskenrannan “pikkupappila”. Uutta kunnantaloa ei ole, joten kuva saattaa olla 1920-luvun puolelta, tai sitten 30-luvun alusta. Pitäjäntupa jää kuvan vasemman laidan ulkopuolelle – siitä ei ole toistaiseksi löytynyt yhtään kirkonmäen suunnasta otettua kuvaa.

Keskustaa pappilan suunnalta nähtynä – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Tämä otos on luultavasti edellisessä kuvassa näkyvien kirkonmäen rinteen puiden luota, eli nykyisen “vanhan kunnantalon” tienoilta kohti Suojeluskunnan taloa ja meijeriä.

Porvoontietä kirkonmäen kupeella – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Näkymä vanhan kirkkosillan luota kirkonmäen suuntaan. Ruotimon leipomo keskellä kuvaa koivujen katveessa.

Tukinuittoa

Pari tukinuittoon liittyvää kuvaa on julkaistu aiemmissa artikkeleissa. Tässä koosteessa lisää.

Padon tienoota – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Tässä kuvassa näyttää olevan patoaluetta vähän alempaa nähtynä kuin aiemmin julkaistussa kuvassa (alla). Ylemmässä kuvassa näkyy mm. padon ohi kulkeva ränni, jonka alkupää on alemssa kuvassa.

Tukinuittoa – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Heikki Laineen kertomaa:

Kuva on otettu Weckmannin sahan luona. Jokialuetta sanottiin Myllylahdeksi. Joki kääntyy tukkilautan takana vasemmalle ja menee Junttilan siltaa kohti. Vanha silta sijaitsi hieman etelämpänä kuin tämän päivän Hanko-Porvoo tien silta.

Kuvassa vasemmalla oleva rakennus oli nimeltään Murju. Se oli rakennettu paaluille veden päälle. Kyseisessä rakennuksessa sahan työmiehet pitivät ruokatuntinsa eli söivät eväänsä ja huolsivat työvälineitä, kuten teroittivat raamisahan teriä siellä olleilla laitteilla (smirgeli jne.). Murjusta meni noin kahden metrin portaat joen rannalle, varsinaiselle saha-alueelle, jossa oli pienet ratakiskot kärryineen. Niiden avulla tukkien kuljetus eteni sahaukseen, kanttaukseen, sirkkeliin ja taapeliin.
Kuvassa takana olevalla laiturilla oli repsikka eli vaijerivärkki, jolla kiskottiin 1-2 tukkia lautasta kiskokärryille työnnettäväksi sahan telalle.

Oikeanpuoleinen mies, jolla on keksi kädessä lienee Eklöfin miehiä, Vihtori Rantala, jolla oli juuri tuo kohta aina vakituisena paikkana. Muut sahalla työskentelevät miehet  olivat Weckmannin palkkalistoilla. Heitä oli mm. Teräspään veljekset, Kosti ja Eino, jotka toivat autolla tukkeja sahalle tai veivät sahatavaraa Järvenpäähän. Raamisahurina toimi Kalle Laine ja  Erkki Eronen oli pannuhuoneessa (saha toimi höyrykoneella) koneenkäyttäjänä. Eino Eronen oli kymppi. Arvo Hellström työskenteli myös koneenkäyttäjänä sekä  kanttarina.

Patoluukun tai rännin oikealla olevan betonin edessä oli pudotusta joen pintaan n.3-4m.

Tukkisuma kirkkosillan luona 10 x 15 cm lasinegatiivi

Toinen kuva kirkkosillan tukkisumasta, josta on yksi kuva julkaistu  täällä.

Hautausmaan vihkiminen

Pyhäinpäivä on varmaankin sopiva ajankohta näiden kuvien julkaisemiseen. Tässä on kyse hautausmaan C-osan vihkimisestä, joka tapahtui 15. heinäkuuta 1934. Seurakunnan sivuilla on hautausmaan kartta, josta alueen sijainti näkyy.

Papistoa hautausmaan vihkiäisissä – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Vihkimiseen osallistuneita pappeja ja juhlayleisöä. Keskellä tohtorinhatussaan Tampereen piispa Aleksi Lehtonen, joka oli vihitty virkaansa samana vuonna (1934). Hänestä tuli 1945 arkkipiispa. Lehtosesta vasemmalle rovasti Kustaa Hallio, silloinen Mäntsälän kirkkoherra. Halliosta seuraava vasemmalla on rovasti Frans Emil Lilja (1882-1951), joka syntyi Mäntsälässä ja toimi Helsingissä. Koko pappisrivi vasemmalta oikealle: Matti Tuovinen (K. Hallion vävy, Jaakkima), Richard Hjelt (Orimattila), Frans Lilja, Kustaa Hallio , Aleksi Lehtonen, Rafael Gyllenberg (professori, Helsinki), Anshelm Mikkonen (Mäntsälän kappalainen), Väinö Hovila (Pornainen).

Osa edellistä kuvaa suuremmassa koossa

Juhlayleisöä uuden C-hautausmaan yläosassa – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Vihkimistilaisuuteen osallistunutta väkeä näyttää olleen melko paljon. Kuvassa näkyy alueelle istutettuja koivuja, jotka yli 70 vuoden aikana kasvoivat ja vanhenivat. Ne on äskettäin korvattu uusilla.

Vihkiäiskulkue – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Kulkue matkalla C-hautausmaan alaosaan. Vuosikymmenten kuluessa alue muuttui aukeasta puistoksi ja uudistettiin hiljattain perusteellisesti. Kuvan oikeassa laidassa pilkottaa kartanon rakennuksia.

Suojeluskunnan toimintaa

1930-luku oli suojeluskuntajärjestön ja sen rinnakkaisjärjestön Lotta Svärdin toiminnan aikaa. Ilmari Helle oli itsekin suojeluskuntalainen, ja säilyneiden negatiivien joukossa on ehkä muutamia kymmeniä suojeluskunta- ja lotta-aiheisia otoksia. Tässä niistä poimintoja.

Lottia suojeluskunnan talon portailla – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Lottien ryhmäkuva suojeluskunnan talon portailla. Eturivissä keskellä istuvat pastori Anshelm Mikkonen ja vaimonsa Elma. Muita en ole tunnistanut, mutta nimiä voi kertoa sivun lopussa olevien viesti- ja kommenttikenttien avulla.

Sulkeisharjoitukset suojeluskunnan talon vieressä – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Sulkeisharjoitukset suojeluskuntatalon vierellä. Tässä kuvassa näkyy hyvin myös isomäki ja sen edessä mm. osuuskaupan varastorakennus ja apteekki. Oikeassa reunassa Petterssonin “biillitalli”. Kuva on otettu 1933 tai aiemmin, koska uudelle kirkkosillalle johtavaa tietä ei vielä näy.

Osasto suksilla suojeuskuntatalon luona – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Osasto hiihtämään lähdössä, kiväärit olalla. Saattaisi olla kyseessä lähtö ampumaharjoituksiin, mutta oikeaa tietoa kuvan taustasta minulla ei ole.

Juhla suojeluskunnan talon salissa joulun aikaan – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Takanurkassa seisovasta kuusesta päätellen tämä tilaisuus on pidetty joulun aikaan, mutta voi vain arvailla vietetäänkö tässä joulujuhlaa vai onko tilaisuudella jokin muukin aihe. Pöydän päässä oikealla istuu Eero Rautapää ja pöydän takana keskellä luultavasti Ruth Carlberg. Kuvan ottamiseksi on varmaan posautettu kohtalainen määrä magnesiumjauhetta, mutta silti ison salin peräosaan valoa on riittänyt vain niukasti.

Karjanhoitoa

1930-luvulla melkein joka talossa oli lehmä tai useampiakin. Kesäisin karjaa pidettiin laitumella tai haassa. Tässä koosteessa on erilaisia karjanhoitoon liittyviä kuvia.

Lehmiä talutetaan – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Lehmien kuljettaminen laitumelle ja kotiin oli usein lasten työtä. Tässä tuodaan kahta lehmää laitumelle tai laitumelta.

Karjaa laitumella – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Vähän isompi karja niityllä. Lehmät on ehkä juuri päästetty ulos, koskapa joillakin niistä näyttää olevan vauhtia liikkumisessaan.

Navetta – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Tämä ei ole aivan pieni navetta. Lehmät ovat pienestä koosta ja yksivärisyydestä päätellen ehkä suomenkarjaa. Takaseinällä näyttäisi liikuvan myös kanoja.