Arkisto kohteelle joulukuu 2011

Talvimaisemia

Toivottavasti saadaan vielä oikea luminen talvi, vaikka joulusta tulikin melko vihreä. Tässä muutamia talvikuvia 1930-luvun Mäntsälästä – joukossa on tosin myös yksi esimerkki vähälumisesta talvesta, helmikuulta 1930.

Näkymä kirkontornista pappilan suuntaan – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Tämä kuva on otettu kirkontornin läntisestä luukusta kohti pappilaa. Vasemmassa laidassa Ehnroosin koulun mäki, jolla oleva puistikko peittää itse koulun melko täydellisesti. Kauempana joen rannassa mm. Haapa-Junttila, ja suunnilleen pappilan takana näkyy myös Koskenrannan ”pikkupappila”. Uutta kunnantaloa ei ole, joten kuva saattaa olla 1920-luvun puolelta, tai sitten 30-luvun alusta. Pitäjäntupa jää kuvan vasemman laidan ulkopuolelle – siitä ei ole toistaiseksi löytynyt yhtään kirkonmäen suunnasta otettua kuvaa.

Keskustaa pappilan suunnalta nähtynä – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Tämä otos on luultavasti edellisessä kuvassa näkyvien kirkonmäen rinteen puiden luota, eli nykyisen ”vanhan kunnantalon” tienoilta kohti Suojeluskunnan taloa ja meijeriä.

Porvoontietä kirkonmäen kupeella – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Näkymä vanhan kirkkosillan luota kirkonmäen suuntaan. Ruotimon leipomo keskellä kuvaa koivujen katveessa.

Lue lisää…

Mainokset

Jätä kommentti

Tukinuittoa

Pari tukinuittoon liittyvää kuvaa on julkaistu aiemmissa artikkeleissa. Tässä koosteessa lisää.

Padon tienoota – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Tässä kuvassa näyttää olevan patoaluetta vähän alempaa nähtynä kuin aiemmin julkaistussa kuvassa (alla). Ylemmässä kuvassa näkyy mm. padon ohi kulkeva ränni, jonka alkupää on alemssa kuvassa.

Tukinuittoa – 10 x 15 cm lasinegatiivi

Heikki Laineen kertomaa:

Kuva on otettu Weckmannin sahan luona. Jokialuetta sanottiin Myllylahdeksi. Joki kääntyy tukkilautan takana vasemmalle ja menee Junttilan siltaa kohti. Vanha silta sijaitsi hieman etelämpänä kuin tämän päivän Hanko-Porvoo tien silta.

Kuvassa vasemmalla oleva rakennus oli nimeltään Murju. Se oli rakennettu paaluille veden päälle. Kyseisessä rakennuksessa sahan työmiehet pitivät ruokatuntinsa eli söivät eväänsä ja huolsivat työvälineitä, kuten teroittivat raamisahan teriä siellä olleilla laitteilla (smirgeli jne.). Murjusta meni noin kahden metrin portaat joen rannalle, varsinaiselle saha-alueelle, jossa oli pienet ratakiskot kärryineen. Niiden avulla tukkien kuljetus eteni sahaukseen, kanttaukseen, sirkkeliin ja taapeliin.
Kuvassa takana olevalla laiturilla oli repsikka eli vaijerivärkki, jolla kiskottiin 1-2 tukkia lautasta kiskokärryille työnnettäväksi sahan telalle.

Oikeanpuoleinen mies, jolla on keksi kädessä lienee Eklöfin miehiä, Vihtori Rantala, jolla oli juuri tuo kohta aina vakituisena paikkana. Muut sahalla työskentelevät miehet  olivat Weckmannin palkkalistoilla. Heitä oli mm. Teräspään veljekset, Kosti ja Eino, jotka toivat autolla tukkeja sahalle tai veivät sahatavaraa Järvenpäähän. Raamisahurina toimi Kalle Laine ja  Erkki Eronen oli pannuhuoneessa (saha toimi höyrykoneella) koneenkäyttäjänä. Eino Eronen oli kymppi. Arvo Hellström työskenteli myös koneenkäyttäjänä sekä  kanttarina.

Patoluukun tai rännin oikealla olevan betonin edessä oli pudotusta joen pintaan n.3-4m.

Tukkisuma kirkkosillan luona 10 x 15 cm lasinegatiivi

Toinen kuva kirkkosillan tukkisumasta, josta on yksi kuva julkaistu  täällä.

Lue lisää…

Jätä kommentti