Taustaa kuville

Valokuvaajasta

Ilmari Helle, 1900 – 1940, syntyään Henriksson, oli varsinaiselta ammatiltaan puuseppä. Laajemmin tunnetuksi hän tuli pikajuoksijana voitettuaan 100 metrin Suomen mestaruuden kolmesti 1920-luvulla. Hän harrasti valokuvausta ja piti sittemmin myös ansiomielessä valokuvaamoa kotonaan Mäntsälän kirkonkylässä, Porvoontien varrella. Hänen kuviinsa on tallentunut 1920-luvulta lähtien muun muassa Mäntsälän maisemia, yksittäisiä taloja, interiöörejä ja monenlaisia tapahtumia. Kotona olleessa studiossa tuli otetuksi monen paikkakuntalaisen muotokuva.  Ilmari Helteen kaaduttua talvisodassa hänen leskensä Saimi jatkoi valokuvaamon pitoa 1950-luvulle asti.

Kuvien negatiiveja on säilynyt suuri määrä, vaikkakin osa on vaurioitunut tai tuhoutunut vuosien varrella. Näillä sivuilla esitellyt kuvat on suurimmaksi osaksi skannattu alkuperäisistä negatiiveista ja restauroitu digitaalisen kuvankäsittelyn keinoin ja voinee sanoa, että kuvat näyttävät nyt usein paremmilta kuin albumeissa säilyneet alkuperäiset vedokset. Suuri osa kuvista on otettu suurille lasinegatiiveille, aina 13 x 18 cm kokoon asti. Niinpä parhaimmillaan päästään näkemään kirkkaita ja tarkkoja välähdyksiä Mäntsälästä vuosikymmenten takaa.

Negatiivien mukana ei ole ollut minkäänlaisia tietoja aiheista tai kuvanottohetkestä, joten näillä sivuillakaan ei kuvista kovin paljon taustatietoa ole. Kaikki lisätiedot ovatkin erittäin tervetulleita, joten toivon, että sivujen lukijat käyttäisivät kommentointimahdollisuutta, jos pystyvät kuvista jotakin lisää kertomaan!

Ilmari Helle

Nuori Ilmari Helle - skannaus paperikuvasta

Sivujen ylläpitäjästä

Olen Ilmari Helteen pojanpoika Seppo Helle. Olen valikoiden puhdistanut sadoittain vanhoja negatiiveja, jotka ovat olleet yli puoli vuosisataa varastoituna kylmällä ullakolla. Osa negatiiveista on edelleen siivoamatta, mutta puhdistetut ovat päässeet asianmukaiseen säilytykseen, ja niistä kiinnostavimpia olen koonnut tänne, jotta muutkin Mäntsälän historiasta kiinnostuneet voisivat niihin tutustua. Tarkoitukseni on lisätä kuvia sivuille kohtuulliseen tahtiin, vähintään kuukausittain. Mutta koska tämä on harrastusluonteista hommaa, en voi antaa mitään takuita edistymisestä.

Tekniikasta

Valokuvaaminen ei ollut vielä aivan jokamiehen harrastus. Kuvaustarvikkeita tuskin sai joka paikkakunnalta, ja kehitteet sekoitettiin itse apteekista hankituista aineista. Valotusmittarikaan tuskin oli kovin yleinen väline, ja sen puuttuessa kuvan sopiva valottaminen oli kuvaajan arvioinnin varassa. Ilmarin negatiiveissakin on suuria eroja valotuksen suhteen, mutta ison kuvakoon ja ilmeisen paksun kalvon ansiosta valotukseltaan huonommin onnistuneista negatiiveistakin yleensä saa vielä aivan kelvollisia kuvia.

Suuret negatiivikoot aina yli 20 sentin mittoihin asti olivat 1900-luvun alkupuolella yleisiä, ainakin ammattilaisten ja vakavammin asiaan suhtautuvien harrastajien piirissä. Isolla koolla oli hyvät ja huonot puolensa. Lasilevyt olivat kalliita ja ison kameran kanssa operoiminen oli hankalaa, joten kuvia otettiin melko vähän. Suuren kuvakoon etuna oli suuri tarkkuus, etenkin maisemakuvissa. Toisaalta isolla kuvakoolla terävyysalue on kapea, mikä vaatii huolellisuutta tarkennuksessa – esimerkiksi muotokuvissa voi huomata, että kun silmät piirtyvät terävinä niin korvissa saattaa jo näkyä sumeutta, joten onnistuneen muotokuvan ottaminen oli kirjaimellisesti senttipeliä.

Paljekameroiden etu- ja takalevyjä pystyi usein myös kallistamaan, mikä teki mahdolliseksi erikoisempia terävyysalueen hallintakikkoja vaikkapa niin, että maan pinta piirtyi terävänä lähietäisyydeltä horisonttiin. Mutta jos vaikka takalevy oli vahingossa vinossa, voi seurauksena olla se, että ryhmäkuvassa kaikkien kasvot eivät olleetkaan terävät.

Piirongin päälle tai seinälle ripustettavaksi tarkoitetulla kuvalla on hyvä olla mittaa enemmän kuin muutama sentti. Yksi syy suurten negatiivien käyttöön oli se, että suurennuskonetta ei tarvittu, kun negatiivista sai jo sellaisenaan tarpeeksi ison kuvan. Negatiivi vain asetettiin pimeässä valokuvauspaperin päälle, ja sitten se valotettiin ja kehitettiin, ja tuloksena oli negatiivin kokoinen kuva. Näitä pinnakkaisvedoksia ovat vanhat albumit täynnä.

Nykyisena digiaikana kätevintä on skannata negatiivi suoraan tietokoneelle, ja edetä siitä sitten kuvankäsittelyohjelmien kautta tulostukseen. Sävyjen säätö on helppoa, ja naarmuja ja muita vaurioita pystyy melko hyvin piilottamaan. Hyvälaatuisista, isoista negatiiveista voi myös tehdä isoja suurennoksia.

Negatiivien skannaamiseen olen käyttänyt Epson Perfection V700 -tasoskanneria ja kuvien restaurointiin pääasiassa Aperture- ja Photoshop Elements-ohjelmia. Kuvien tarkkuutta on pienennetty nettisivuja varten. Skannatut kuvakoot ovat tyypillisesti noin 7000 x 4500 pikseliä, kun taas sivuille ladatut ovat pitkältä sivultaan n. 1000-1200 pikselin koossa. Artikkeleissa kuvia on vielä skaalattu pienemmiksi selaamista helpottamaan, mutta klikkaamalla näkee kuvan siinä koossa kuin se on verkkoon ladattu.

Tarvitsetko kuvia muuhun käyttöön?

Ota yhteyttä, jos tarvitset jotain näillä sivuilla olevaa kuvaa esimerkiksi lehtijutun kuvitukseksi tai muuhun käyttöön. Nettikuvissa on tulostukseen tai painotyöhön turhan pieni tarkkuus. Kuten sanottu, kuvia on paljon ja kaikkia en ole aikonutkaan julkaista, joten jos kaipaat johonkin tiettyyn aiheeseen liittyviä kuvia, kysy onko sellaisia.

Kuvat saattavat kiinnostaa myös historian tutkijoita. Tutkija tarvitsee ehkä myös kuvista mahdollisimman alkuperäisen version, kun taas sivuilla olevista kuvista joihinkin on tehty kohtalaisen paljon digitaalista retusointia vaurioiden korjaamiseksi.

Viesti ylläpitäjälle

Alla olevan lomakkeen lähettämällä voit kertoa omat terveisesi sivujen ylläpitäjälle. Nämä viestit menevät vain ylläpitäjän tietoon. Sivulla alempana olevaa kommenttikenttää käyttäen lähetetyt viestit taas tulevat kaikkien luettavaksi tälle sivulle.

  1. #1 by Heikki Helle on 6.1.2011 - 22.11

    Hei Seppo!

    Meneillään oleva työsi kiinnostaa hiukan minuakin. Olisin kykyjeni mukaan halukas halukas antamaan mahdolliset tietoni käytettäväksi, jos siihen on mahdollista suostua. Tietokoneen käyttötaitoni ei kylläkään ole kehuttava, mutta eiköhän Matilta ja Markolta ole apua saatavissa tarpeen mukaan.

    • #2 by Seppo on 6.1.2011 - 22.18

      Hei!
      Oikein mielelläni otan tietoja vastaan, joko tänne, sähköpostin välityksellä tai sitten ihan henkilökohtaisesti. Otetaan yhteyttä.

  2. #3 by Olli Apponen on 11.1.2011 - 14.50

    Hei Seppo.

    Olen paljasjalkaisena Mäntsäläisenä, tosin välillä Helsingissäkin asuneena ja opiskelleena, ja nyt eläkkeellä olevana itsekin viimeaikoina keräillyt vanhoja valokuvia lähinnä sukuuni ja isäni perustaman kenkätehtaan vaiheisiin liittyen.
    Olisi mukava vaihtaa muutama sana näistä entisistä asioista. Isäni on kertonut paljon kolmiotteluista, joita hän oli Ilmarin kanssa käynyt. Isäni Yrjö Apponen oli samaa ikäluokkaa kuin ilmari (1900-1975).

    Tyttäreni Riikka oli löytänyt tekemäsi ”Wanhaa Mäntsälää”-sivut koneelta ja postitti ne nähtäväkseni – olen varma että moni muukin, esim. Mäntsälä Seura ja Mäntsälän Taideyhdistys, olisi vanhoista kuvistasi kiinnostunut! Jokatapauksessa pidän työtäsi arvokkaana kulttuuritekona. Yhteystietoni: Vanha Porvoontie 24, 04600 Mlä.

    • #4 by Seppo on 11.1.2011 - 15.25

      Hei Olli,
      kiitos kommentista! Otan yhteyttä, ja olisi tosiaan mukava tavatakin – luulen, että isäni olisi myös kiinnostunut juttutuokiosta.
      (Poistin varmuuden vuoksi puhelinnumerosi näkyvistä.)

  3. #5 by Tuire Vuorinen on 14.1.2011 - 11.00

    Ilahduin ja liikutuin kiitos Seppo, olet ryhtynyt tosi arvokkaaseen kulttuuritekoon. On äärettömän hienoa, että olet oivaltanut siirtää kuvia näihin nykyaikaisiin formaatteihin meidän kaikkien ihailtavaksi. Odotan innolla minkälaisia kuva-aarteita näille sivuille ilmestyy.
    Parhain terveisin Tuire (paljasjalkainen Mäntsäläläinen).

  4. #6 by Asko Eerola on 14.1.2011 - 13.39

    Morjens Seppo!
    Hienoa, että olet ehtinyt tuota kuvatallennusta työstämään. Kuten silloin ”laivaseminaarissa” syksyllä mainitsin, Mäntsälän vanhat kuvat kiinnostavat kovasti niin minua kuin varmasti monia muitakin mäntsäläläisiä. Ilmarin kuvat ovat myös korkealaatuisia ammattilaisen ottamia niin teknisesti kuin sommitteluiltaankin eli siinäkin mielessä kulttuuri- ja rakennushistorian kannalta arvokkaita. Kuvien tuominen nettikansiolla kaikkien nähtäväksi palvelee myös omaa harrastustasi tietojen hankkimisessa. Toivottavasti monessa kodissa niitä katsellaan vanhempien mäntsäläläisten kanssa ja kerätään tietoa henkilöistä ja rakennuksista sekä kommentoidaan tänne kuvien yhteyteen. Itsekin olen vanhoja sukualbumeja skannaillut ja siellä oli mm. yksi kuva Vanhalta Porvoontieltä, johon isoisäni Aake Eerola oli kirjoittanut ”Ilmari Helteen kuva”. Paikallislehdissä oli näkyvästi (ja aiheesta!) tämä työsi esillä. Hanke on siis kaikkien mäntsäläläisten tiedossa ja uskon, että saat varata kovasti vapaa-aikaasi tämän projektin eteenpäinviemiseen yhteydenpitoineen. Tsemppiä kuvien työstämiseen ja pidetään yhteyttä! Terveisin Asko

  5. #7 by Kauko Ollila on 14.1.2011 - 15.08

    Terve Seppo!

    Pitkästä aikaa….

    Oletpa saattanut matkaan todellisen kulttuuriteon. Tätä on netti parhaimmillaan. Ei sitä tyhjänpäiväisyyttä, jota blogit tunnusomaisesti kumisevat.

    Tervehtien

    Kauko Ollila
    Sääksjärvi

  6. #8 by Seppo on 14.1.2011 - 19.20

    Kiitokset kaikille kannustuksesta! Mielenkiintoista työtä tämä on joka tapauksessa, muuten en sitä olisi aloittanutkaan. Tällainen palaute antaa silti lisää puhtia. Ja siitä olen kanssanne samaa mieltä, että tämäntyyppiseen toimintaan netti on aivan lyömätön väline. Näitä kuviakin katsellaan nyt (ainakin) San Diegoa myöten… eipä varmasti Ilmari-pappa aavistanut kun kameraa suuntaili mihin otokset vielä päätyvät.

  7. #9 by Kirsi Vaara-Vaalio on 15.1.2011 - 21.28

    Hei Seppo!
    Sain käsiini lehden, jossa esiteltiin tätä blogiasi ja hetihän minun täytyi tsekata, mitä hienoa olet saanut aikaan. Upean työn olet jo tähän asti tehnyt! Mielenkiintoisia juttuja ja kuvia. Täytyy näyttää tämä juttu muillekin, erityisesti isälleni.

    terv. Kirsi

  8. #10 by Satu on 8.2.2011 - 23.52

    Hei Seppo, löysin tänne ihan ite.
    Siis kerrassaan mahtavaa! Kuvia jaksaa katsella ja niiden henkimää ilmapiiriä ja ihmisiä ihailla, vaikkei Mäntsälä itsessään kovin tuttu paikka olekaan. Miltä se sitten tuntuukaan niistä, jotka ovat näissä maisemissa kasvaneet.

  9. #11 by Annina Lukiini-Johnson on 10.4.2011 - 19.14

    Terveiset San Diegosta, jonne sain sinulta linkin tähän Facebookin kautta. Mahtavia kuvia ovat kaikki, ja nostalgisia, tippa linssissähän näitä katselee. Mäntsälä on muuttunut paljon näistä ajoista, ja on kiva katsella kuvissa vielä tyhjiä peltoja ja vanhoja taloja, arvuutellen mitä muistaa. ”Renikan” ansaitset rintaan, kun tallennat näitä näin. Kiitos! Annina

  10. #12 by Marjaana on 6.6.2011 - 20.08

    Moi Seppo

    Kävin viikonloppuna kummieni luona Mäntsälässä ja kuulin tästä sivustosta. Hienoa työtä Seppo-serkku!
    MInullakin saattaisi löytyä joitakin vanhoja Mäntsälä aiheisia valokuvia isäni valokuva albumista, niissä olisi myös niitä automobiileja, oikein Onnikoita. Yksi kuva ainakin muistuu mieleeni, jossa Rajalan Onnikat ovat rivissä vanhan Seurakuntatalon edessä. Siinä samaisessa paikassa, joka kouluaikoinani toimi pesäpallokenttänä. Näitä jokin aika sitten katselin kun isäni albumi sattui osumaan käteeni.

    Mukavaa muuten huomata, että tällä palstalla kirjoittelee tuttuja mäntsäläläisiä – terveisiä siis tutuille täältä Turusta!

    t. Maima

  11. #13 by Mike Angel Mikael santana on 8.2.2016 - 11.52

    Tervehdys
    Minä luulen että minulla on samasta speedwagonista kuva rekisteröitynä.

    Malli on täysin sama ainoastaan puskuri on kromattu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s